Kirjoittajat: Anu-Liisa Rönkä, Eila Sainio, Pälvi Rantala, Pekka Korhonen, Minna Liski

2.1 Projektin lähtökohta

Taidelähtöisiä menetelmiä on käytetty Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien mm. sosiaali- ja terveysaloilla, nuoriso- ja vanhustyössä, vankeinhoidossa, opetuksessa, erilaisissa kylä- ja kaupunginosaprojekteissa sekä työyhteisöjen hyvinvointiin ja muutostilanteisiin liittyvissä kehittämishankkeissa. Menetelmiä on sovellettu menestyksellisesti myös yrityskoulutuksessa, museoissa ja kulttuuriperinnön tunnetuksi tekemisessä sekä käyttäjälähtöisessä tuotekehittelyssä. Sosiaali- ja terveysalan asiakaskuntaan menetelmiä sovellettaessa tavoitteena on ollut esimerkiksi syrjäytymisen ehkäiseminen tai osallisuuden, toimintakyvyn ja työkunnon vahvistaminen.

Taideprojekteista on saatu hyviä tuloksia mutta ongelmaksi on koettu jatkuvuuden puute: hyväksi havaittu toiminta on usein päättynyt projektien myötä. Ongelmana voi pitää myös sitä, että taidelähtöinen työskentely on profiloitunut vahvasti hoito- ja terapiatyön välineeksi, vaikka sillä olisi annettavaa muillekin toimialoille. Taidelähtöistä toimintaa voi hyödyntää kaikilla työelämän sektoreilla, missä tahansa työpaikassa.

Vuosina 2008–2011 toteutetun TAIKA-hankkeen tehtävänä on ollut pohtia, miten taiteen ja työelämän integraatiota voisi edistää laajemmin suomalaisessa työelämässä. Hankkeelle asetetut tavoitteet liittyvät ajankohtaisiin teemoihin innovaatiopolitiikan ja kulttuuripolitiikan alalla.

Innovaatiopolitiikan osalta keskeinen kysymys kuuluu, millä tavalla taiteen ja kulttuurin nähdään liittyvän vallitsevaan innovaatiopolitiikkaan ja innovatiivisuuteen yleensä. Innovaatiokeskustelua on perinteisesti käyty tiede- ja teknologiainnovaatioiden näkökulmasta, joskin viime vuosina on puhuttu myös sosiaalisista innovaatioista. Opetusministeriö on halunnut lisätä keskusteluun luovuuden, jota voi pitää innovatiivisuuden edellytyksenä.

Kulttuuripolitiikan osalta kyse on pyrkimyksestä kiinnittää huomiota entistä painokkaammin taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin. Tästä osoituksena opetusministeriön johdolla toteutetaan muun muassa kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutusten ohjelmatyötä. Myös TAIKA-hankkeen edustajat osallistuivat hankkeen alkuvaiheessa Hanna-Liisa Liikasen laatiman toimintaohjelmaehdotuksen (Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014, Opetusministeriön julkaisuja 2010:1) laatimiseen.

2.2 Projektin kohderyhmä

Taiteen ja työelämän vuorovaikutuksen edistämistyö ajateltiin kaksivaiheiseksi. Ensi vaiheessa lähestyttiin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjä, joissa taidelähtöisten menetelmien käytöstä on jo kokemusta. Toisessa vaiheessa oli tarkoitus tavoittaa työyhteisöjä, joissa taidelähtöistä toimintaa ei ole aiemmin kokeiltu. Ensimmäisen vaiheen yhteistyökumppanit löytyivät kohtuullisen helposti ja toiminta käynnistyi suunnitelman mukaisesti. Sen sijaan toisen vaiheen työyhteisöjen tavoittaminen osoittautui vaikeaksi; menetelmiä päästiin kokeilemaan muilla työelämän sektoreilla vain lyhytkestoisissa työhyvinvointitilaisuuksissa.

Toisen vaiheen epäonnistumisen taustalla olevia syitä on analysoitu. Osittain syynä on taloudellinen taantuma, jonka myötä kariutuivat hyvin alkaneet yhteistyöneuvottelut. Osittain syynä on toiminnan painopisteen muutos, joka tapahtui vasta hankkeen käynnistysvaiheessa, jolloin toteutussuunnitelmia ja yhteistyökumppaneita oli jo osittain lyöty lukkoon. Hakemusvaiheessa hankkeen tavoitteet kohdistuivat taidelähtöiseen toimintaan liittyvän tiedon keräämiseen ja analysoimiseen sekä hajallaan olevan tiedon kokoamiseen ja levittämiseen. Alan toimijoita ja mahdollisia asiakkaita haluttiin myös saada kohtaamaan toisensa. Hankkeen käynnistyessä toimintaa suunnattiin rahoittajan toiveiden mukaan työyhteisöjen kehittämiseen sekä toiminnan mallintamiseen.

2.3 Projektin tavoitteet

Projektin päätavoitteita olivat:

• kerätä, tuottaa ja välittää tietoa taidelähtöisten menetelmien käytöstä työyhteisöissä
• mallintaa prosessit, joilla taidelähtöisiä menetelmiä otetaan käyttöön työyhteisöissä
• kehittää taidelähtöisten menetelmien käyttöä edistävää ohjaus- ja mentorointijärjestelmää.

Osatoteuttajilla oli hankkeen päätavoitteiden rinnalla omat konkreettiset toimintausunnitelmansa.

Päätoteuttajana Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tehtävänä oli hankkeen hallinnointi ja koordinointi sekä alueellisten taidepilottien toteuttaminen Pukkilan kunnan ja Hyvinvointikeskus Onnin henkilökunnan keskuudessa. Lisäksi Palmenia pyrki levittämään taiteellisia menetelmia muille toimialoille järjestämällä yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa lyhytkestoisia TAIKA-työhyvinvointipäiviä. Mentorointijärjestelmän edistämiseksi Palmenia ja Lamk järjestivät työpajasarjan kuvataiteilijoille ja kirjailijoille.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tehtävänä oli arvioida taidelähtöisten menetelmien merkitystä työhyvinvoinnille sekä kartoittaa ja analysoida ihmisen psykososiaalista toimintakykyä edistäviä ja ylläpitäviä menetelmiä yhdessä muiden osatoteuttajien kanssa. Kartoitusvaiheessa oli tarkoituksena huomioida menetelmien soveltuvuus sekä ennaltaehkäisevässä että toimintakykyä ylläpitävässä työssä. Hankkeeseen kuului alusta asti myös tutkimuksellinen ote. Taide kohtaa hoivan -osahanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Eteva-kuntayhtymän kanssa. Hankkeessa järjestettiin taidelähtöisiä pilottityöpajoja, joihin osallistui kolmen Helsingin kaupungin vanhustyön yksikön ja yhden aikuissosiaalityön yksikön sekä Eteva-kuntayhtymän kehitysvammaisten kehittämisklinikka Siiralan työntekijöitä. Työpajoissa työstettiin omaa elämänkaarta erilaisilla taidelähtöisillä menetelmillä. Lisäksi toteutettiin maalaustyöpajoja Diakin henkilökunnalle. Niiden tavoitteena oli tarjota rauhoittava hetki keskellä kiireistä työtä sekä antaa malli erilaisista taidelähtöisistä toimintatavoista. Taide kohtaa hoivan -hankkeen tavoitteena  oli tutkia taidelähtöisen elämänkaarityöskentelyn merkitystä työhyvinvointiin ja työyhteisöön. Hankkeessa kerättiin kaikista työpajoista palautetta ja niiden sekä omien havaintojensa perusteella Kirsi Heimonen on kirjoittanut hankkeen vaikuttavuudesta. Lisäksi tavoitteena oli järjestää kohtaamisareenoita taidelähtöisten menetelmien tunnetuksi tekemiseksi ja keskustelun herättäjäksi. Myös mentoroinnin kehittämistä aloitettiin.

Lahden ammattikorkeakoulun tehtävänä oli toteuttaa kahden vuoden ajan säännöllistä työpajatoimintaa Lahden  kaupungin vanhusten palveluiden kolmen yksikön henkilökunnan kanssa. Sen lisäksi osatoteutus järjesti yhdessä Palmenian kanssa Taika-työhyvinvointipäiviä erilaisille työyhteisöille sekä taidelähtöisten menetelmien työpajasarjan Lahden alueen kuvataitelijoille ja kirjailijoille.

Lapin yliopiston tehtävänä oli koordinoida koko hankkeen toteutukseen liittyvää tutkimusta ja kehittämistyötä. Lapin osahanke on kehittänyt mallinnusta eli prosessianalyysiä teoreettisella ja metodologisella tasolla. Hankkeen tutkijat ovat pohtineet myös työyhteisöjen hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän työn teemoja niin osahankkeen omassa raportissa Ihmisen kokoinen kehitys kuin TAIKA-hankkeen julkaisussa Taide käy työssä. Osahankkeen yhtenä tavoitteena oli huomioida alueelliset erityispiirteet Lapissa ja  kulttuurin, talouden ja työelämän välisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Tuloksena taide- ja kulttuuri ovat vahvempia tuotannontekijöitä, sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin kasvattajia sekä alueellisen identiteetin kehittäjiä tulevaisuuden Lapissa. Näitä teemoja käsitellään osahankkeen raportissa, ja niihin on pureuduttu kaikessa osahankkeen toiminnassa.

Teatterikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalvelujen osuus hankkeessa oli koota erillään oleva osaaminen ja kokemukset yhteisesti jaettuun toimintaympäristöön ja kaikkien toimijoiden laajasti hyödynnettäväksi. Keskeinen tavoite oli toteuttaa yhteisöllinen Sovellataidetta.fi-verkkopalvelu, joka on taidelähtöisten menetelmien tietopankki ja asiantuntijaluettelo. Lisäksi tavoitteena oli järjestää Sovella taidetta -messut, joilla esitellään verkkopalvelun toimintaa ja taidelähtöisiä menetelmiä laajalle yleisölle.

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian tehtävänä oli järjestää taidepilotteja Varsinais-Suomen alueella yhteistyökumppaneinaan yksityinen dementiakoti Turun Otso, lastensuojelun palveluita edustava CTM Oy ja Kaarinan vanhusten palvelukeskuksen säätiö.

Palaa sisällysluetteloon:

Sisällys